Uutinen levisi nopeasti koko koulussa. Pian sen jälkeen alue suljettiin. Kaikki ohi kulkeneet lapset ottivat pienen villieläimen huomioon ja katselivat sitä rauhallisesti etäältä. Villieläimiä ei pidä kosketella noin vain. Siksi rouva Kappelhoff ja rouva Immink näyttivät lapsille lähikuvia eläimestä, joista pienet tutkijat pystyivät näkemään, että sen täytyi olla vielä hyvin nuori, koska sillä ei ollut vielä turkkia.
Mutta mitä tehdä löydetylle lepakolle? Lepakot kuuluvat luonnonsuojelun piiriin. Tämä tarkoittaa, ettei niitä saa häiritä, pyydystää, vahingoittaa tai tappaa. Eläin ei voinut jäädä seinälle. Niin nuori eläin ei selviäisi siitä hengissä. Rouva Mönninghoff, rouva Oruç-Kerem ja herra Koch soittivat lepakoiden asiantuntijoille jopa Berliiniin asti ja keräsivät kaikki pelastamiseen tarvittavat tiedot. Saadessaan muutamia arvokkaita vinkkejä he saivat tietää Borkenin piirikunnan NABU:n (luonnonsuojeluliitto) kautta, että Ahausissa asuu vapaaehtoinen lepakkoasiantuntija. Kuultuaan löydöstä hän saapui välittömästi Gronauun ja tutki eläimen. Lasten olettamus oli oikea: pieni lepakko oli vielä vauva ja vasta viikon ikäinen.
Asiantuntija otti eläimen nyt hyvin varovasti seinältä liinan avulla. Nyt lapset saivat ihailla poikasta lähietäisyydeltä ja oppia, että kyseessä oli kääpiölepakko. Asiantuntija vei eläimen kotiinsa hoidettavaksi tälle päivälle. Samana iltana – vähän ennen auringonlaskua – hän tapasi rouva Neumannin koululla toteuttaakseen erityisen suunnitelman: nuori lepakko asetettiin miellyttävän lämpimälle lämpöpullolle. Eläimen oli tarkoitus jäädä sinne istumaan. Nuoret lepakot nimittäin kutsuvat toisinaan äitiään. Jos onni on myötä, äiti tulee hakemaan poikasen takaisin. Valitettavasti pienellä lepakolla ei ollut onnea sinä yönä.
Seuraavana päivänä rouva Neumann lämmitti eläimen asiantuntijoiden ohjeiden mukaisesti ja ruokki sitä erityisellä pentumaidolla. Aihe otettiin esille myös oppitunnilla: lapset oppivat, mitä tarvikkeita pelastamiseen tarvitaan, tekivät tutkimusta lepakoista ja piirsivät kuvia. Jotkut lapset pääsivät seuraamaan hoitoa läheltä. Pieni lepakko tuntui viihtyvän hyvin Lindenschulessa, sillä se alkoi ajan myötä olla hieman aktiivisempi. Kun uusi yritys saada eläimen äiti hakemaan se oli jälleen tulokseton, asiantuntija haki lopulta lepakon. Hän huolehtii nyt eläimestä hyvin
huolehtia. Tällaiset nuoret lepakot tarvitsevat aivan erityistä hoitoa. Niille on esimerkiksi annettava maitoa kahden tunnin välein. Myöhemmin ne saavat ravinnokseen toukkia. Lisäksi Lindenschulen koulusta pelastettu pieni lepakko asuu nyt yhdessä muiden lepakoiden kanssa. Se tekee sille hyvin hyvää. Olemme iloisia siitä, että pelastusoperaatio sujui hyvin, kiitämme asiantuntijaa hänen upeasta avustaan ja toivotamme lepakolle kaikkea hyvää. Elokuussa se saatetaan jopa vapauttaa takaisin luontoon Lindenschulen koulun alueella.
Lisätietoja löytyy osoitteesta www.fledermausschutz.de
Klikkaa kuvia saadaksesi ne suuremmiksi!